how do we really know dinosaurs say "rawr"? what if they say "meow"?

V: Kesäloma vetelee viimeisiään, mutta minkäs teet. Ihan hyvillä mielillä toisaalta palaan töihinkin, koska kyllä mä siellä viihdyn ja saanhan mä viettää useamman tunnin ulkonakin. Ja on illat ja viikonloputkin aikaa nauttia vielä kesäsäästä, jos sitä on luvassa kenellekään. Onneksi en tee mitään konttorityötä! Silti joskus kateellisena katsoo tota kissan huoletonta elämää. Sitä, jossa paras paikka ottaa päiväunet voi olla vaikka kauppareissun jäljiltä lattialle jäänyt muovikassi, tai aurinkoinen ikkunalauta, ihmisen kainalossa tai vaikka sohvan nurkassa. Huoletonta!

Kissa voi huoletta sotkea kaikki paikat eikä joudu itse edes siivoamaan. Jade on tästä erinomainen esimerkki. Makkari on Jaden valtakuntaa ja siltä siellä näyttääkin. Tavarat vaihtaa paikkaa useasti päivässä ja onhan se mahdottoman hauskaa levitellä hiekat koko vapaalle pinta-alalle.

Vauhtia riittää kuin ikiliikkujassa heti yöunien jälkeen aina iltaunille saakka. Joskus harvoin vähän köllötetään ja meno jatkuu yhtä päättömänä. Samaan aikaan suloista, mutta ärsyttävää. Mistä nää saa kaiken energiansa?

Vaikka musta Jade on edelleen ihan vauva, niin onhan se nyt kauhistus sentään kasvanut varmaan kaksinkertaiseksi reilussa kuukaudessa. Silmät ei enää ihan harita joka suuntaan ja ne on ruskeat eikä siniset. Ruoka löytyy ruokakupista ihan omatoimisesti ja Lunalle laitetaan kampoihin.

Kattokaa nyt toista, tuitui! Tää oli kissakuvaoksennus, mutta koittakaa kestää. Mä suunnistan nyt takaisin sohvanpohjalle Lunan kanssa töllöttämään PLL ja huomenna suunnataan vielä viimeisenä lomapäivänä turkuun.

still awake, 4 in the morning

V: Tiedättekö sen tunteen, kun on nauttinut lomasta ja sitten tajuaa, että sitä on jäljellä viikko? Siis yksi vaivainen viikko. Tuntuu, että loman aikana on ehtinyt tehdä vaikka mitä, mutta olisihan sitä pitänyt ehtiä enemmänkin. Kohta ne päivät kuluu töissä ja kesä loppuu ihan huomaamatta. Musta tuntuu, että loman alusta on ikuisuus, mutta samalla siitä on vain pieni hetki. Tällä viimeisellä viikolla tekisi mieli jäädä makaamaan sohvan pohjalle ja nukkua varastoon. Toisaalta taas tekee mieli suunnitella viikko täyteen ohjelmaa, että varmasti on huviteltu varastoon.

Valitsin kuitenkin huvittelevani varastoon, koska kyllä sitä siellä sohvan pohjallakin ehtii lojua sitten kesän jälkeenkin. Sunnuntaina äiti soitti ja kysyi lähtisinkö rantsun kahvilaan kahville tai jätskille. Ei mulla ollut muutakaan, joten niinpä mä lähdin. Äiti uskaltautui uimaan, mutta täytyyhän olla vähän hullu, että pulahtaa +14 asteiseen meriveteen! Hyi kamala, siinä ihan varpat kohmettui, kun vaan kahlasin rantavedessä. Samaan aikaan kaikki riemuitsee yli 20 asteisista järvivesistä. Ehkä pitäisi muuttaa järven läheisyyteen eikä meren.

Maanantaina mä treenasin. Mun olisi tänäänkin pitänyt treenata, mutta myönnän sohvan voittaneen mut tänään. Oon tuijottanut tällä viikolla myös yhden tuottarin verran Pretty Little Liarsia ja mä ihan oikeasti vahingossa laiskottelin treeniajan yli. Onneksi ei ollut pt-treeni! Huomenna sitten skarppaan sillä saralla ja lauantainakin on vuorossa mun eka xycling-tunti.

Tiistaina me oltiin Janin kanssa yli 15 tuntia liikenteessä, kun lähdettiin päiväreissulle Saloon Janin perhettä moikkaamaan. Ja vaikka reissu todella kesti vain 15 tuntia, mun olo oli sen jälkeen väsynyt, mutta niin rento. Koska kyllä me maalla oltiin, kun ei itse Salossa oltu kuin lounastamassa Janin isän ja veljen kanssa. Ehkä munkin pitää vielä joskus muuttaa kauemmas pääkaupunkiseudusta.

Mä en todellakaan ole ollut mikään paras bloggaaja kuluneen viikon aikana, mutta ajattelin loman menneen sen edelle. Mä ehdin bloggailla ensi viikollakin. Sekö vai mikä söi lukijoita, mutta minkäs teet. Mä haluan ettei blogi ole mikään pakkopulla. Ja kyllä, kuvat on otettu puhelimella ja siksi niiden laatu on mitä on.

what doesn't kill you makes you stronger

V: Mun todella piti tehdä perjantaista päivä kuvina postausta, mutta kotenkin kummassa se kamera vaan jäi sinne laukkuun aamun jälkeen. Plääh. Ehkä teen sellaisen joskus toiste, jos sellaiset siis ylipäätään kiinnostaa?

Kaikesta huolimatta perjantai alkoi aamupalalla! Heräilin jo aikaisin, että ehtisin syödä aamupalan ennen treeniä tarpeeksi hyvissä ajoin. Ensi kerralla kuitenkin taidan popsia aamupalat vasta treenin jälkeen. Oon edelleen huono syömään aamupalaa, mutta sentään nää pikapuurot on jopa mulle helppo tapa aloittaa päivän, ja voisin ottaa sen tavaksi ihan arkisinkin. Puuroa ja pakastemarjoja, nam.

Puoliltapäivin suuntasin kohti Elixiaa ja tapasin mun personal traineria. Oli yläkroppapäivä, ja mulla tutisi jo sukat jalassa pelkästä alkulämmittelystä kahvakuulan kanssa. Eikä se treeni sen kevyemmin jatkunut, kun vauhtiin päästiin. Huh. Ainakin lähti päivä kyllä käyntiin rytinällä.

Oonkin sitten lauantain ja sunnuntain parannellut kirkuvia lihaksia, jotka venyttelyistä huolimatta oli ihan järkyttävän kipeät. Onneksi ne lihakset tottuu ja ei enää näin pahasti kipeydy, huh.

Salilta kotiin, uudelleen suihkuun, pientä syötävää mahaan ja lähdettiin Janin kanssa kohti Helsinkiä ja Rock the Beachia. Meillä tosin ei siis ollut lippuja, vaan mentiin ulkopuolelle ADTR:n vuoksi. Sielläpä Erika meitä jo odotteli ja vietettiin kivaa iltaa. Läheisellä nurmikkokentällä saatiin myös SDP:n tarjoamat jätskit ja illemmalla suunnistettiin vielä Memphikseen yhdille. Tosin mun yhdet tarkoitti tällä kertaa vain yhtä hörppyä.



Onnistunut päivä, superniukoilla kuvilla. Tänään starttasi mun kaksi viimeistä lomaviikkoa, pitää keksiä jotain mahtavaa tekemistä vielä! Onneksi säät suosii ainakin tänään iltalenkkiä.

Ihanaa heinäkuun alkua! 

it will be fun they said

V: Maanantaina herättiin jo kesälomalle aivan liian aikaisin. Olin edellisenä iltana suunnistanut Erikalle, jotta herätys olisi edes vähän inhimillisempi. Ja eikun kohti Tamperetta ja särkänniemeä!



Mulla oli jännäfiilikset koko ajamisesta, olen ajanut taas niin vähän vaihteellista autoa. Reissu sujui ihan hyvin, kunnes saavuttiin Tampereelle ja niihin viimeisiin liikennevaloihin ennen särkänniemeä. Siihen mä jysäytin auton eikä muuten meinannut liikkua sitten niin mihinkään. Vähän paniikkia, kun ei mikään auta. Luovuttamishetkellä se viimeinen yritys kuitenkin auttoi ja liikkuihan se auto siitä yskähdellen ja päästiin perille. Pahoittelut, jos joku siellä mun takana jonossa seisoi ja kulutin turhaan muutaman minuutin maanantaiaamusta!

 Ihan ensimmäisenä piti käydä kurkkaamassa akvaarion kalat.

Ja hah hah, ihan mun tasoisinen aluekin sieltä löytyi. Angry Birdsejä! Vaikka musta koko touhu alkaakin mennä jo ihan yli, oli tuo mun mielestä hauskasti toteutettu. Lapset näytti ainakin tykkäävän.

Tottakai piti käydä myös katsomassa delfiinit. Pikkutyttöunelmat nosti päätään, olisi vaan niin kiva päästä uimaan niiden kanssa. Mä joskus lapsena tuolla käydessäni haaveilin kouluttajan ammatista isona. Enkä taida olla ainut. Delfiinien jälkeen keskityttiin niihin vekottimiin, ja kamera vain unohtui laukkuun.

Vielä ennen kotiinlähtöä piti käydä kurkkaamassa näköalat näsinneulasta. Samalla etsittiin lähin huoltoasema maisemasta ja suunnattiin sinne tankkaamaan.

Kotimatka sujui onneksi ilman ongelmia. Väsynyt kolmikko jäi Helsinkiin, kun itse vielä suunnistin busseilla takaisin kotiin. Onnistunut reissu oli, mutta ei tuo nyt niin ihmeellinen ollut, että sinne joka kesä pitäisi päästä. Ne delfiinit ehkä ainokaisina, niitä ei löydy täältä.

hello, who is this?

V: Voihan kuramyrsky, mutta kävin ostamassa uuden jäsenen kasvavaan perheeseen. Nimittäin uuden puhelimen. Nyt vähän sitä rumpujen päristystä ja tadaa:

Tuli ostettua nimittäin Lumia 920, valkoisena. Toki piti ostaa vielä pirtsakat keltaiset kuoret. Tosin pitää kyllä ebayta tutkia ja tilailla lisää kivoja kuoria. Vauveli on vähän oikukas, mutta erittäin vikkelä ja fiksu. Kun vähän tutustutaan toisiimme niin loistokaksikkohan meistä varmasti tulee. Olen jo ihan rakastunut, niin syvästi kuin puhelimeen nyt vaan voi olla. iPhone oli aivan liian hidas, tää on onneksi ihan omaa luokkaansa, kuten myös äänenlaadun kanssa.

Nyt jos jotain vinkkejä ihan pakollisiin mahtaviin sovelluksiin löytyy niin kertokaas!