keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

kädet, jalat, kaikki pettää ja pää tietää sen

V: Huh, mun jaksaminen on ihan kortilla, mutta minkäs teet. Meen nukkumaan aikaisemmin kun vuosiin ja silti oon ihan väsy aamulla noustessa. Musta alkaa tuntua että mulla on suunnilleen toinen persoona, joka kiskoo mua sängystä ylös, kotoa bussille ja bussista ulos oikealla pysäkillä. Ihan kun nukkuisin koko ajan ja joku muu ohjailis mua. Tää ei ole kivaa. :-( Tänään aamulla jaksamista veroitti julma migreeni.



Aamupäivä meni hyvin nukkuessa, kunnes joku jehovantodistaja pimpotteli ovikelloa. Uni ei ottanut enää tullakseen, joten kaivoin esille CSI new yorkin ekan tuottarin ja tuijottelin sitä pari jaksoa ennen kuin jaksoin siirtyä koneelle ja kaivamaan koulutehtävät esille. Hohoh, niitä on vielä kauheen paljon jäljellä!


Aion kuitekin suoriutua tehtävistä, sillä lakkikin pistettiin tilaukseen toissapäivänä ja eilen täytin taas työhakemuksia. Pidän peukkuja, että ne tuottaa tulosta. Mulla on kauhea hinku jo muuttaa, ja haluan töihin.


psssssst, tein eilen heräteostoksia!




Vieroksun kyllä kultaista väriä koruissa, mutta ehkä mun vaan olisi aika totutella käyttämään niitä.. Tosin ajattelin lähteä totuttelemaan, koska toi kaulakoru maksoi Seppälässä vaan yhden euron (joskin kassalla ilmeni jonkun tehneen mulle hintalappujekun ja koru on kolme euroa, mutta lähti se silti matkaan). Ja ellei toi koru mulle kelpaa niin kissoille kyllä... :-D Söpöt keltaiset kynnet päiväkodin tyttöjen toiveesta!<3




Hauskaa keskiviikkoa teille ja älkää olko yhtä väsyneitä!

tiistai 10. huhtikuuta 2012

kevyt lasku arkeen

V: Otsikosta poiketen, oli kyllä kaikkea muuta kuin kevyt. Kello pirahti soimaan 4:50 ja uni olisi kyllä maittanut vielä monta tuntia, vaikka kymmeneltä eilen meninkun nukkumaan joten ei ne mitkään ihan vain parin tunnin yöunet ollu. Bussit ajaa ihan omia aikataulujaan ja alkuperäisestä arviosta poiketen en ollutkaan päiväkodilla kymmentä vailla seitsemän vaan puoli seitsemän, juhlaa..



Yritän vaan viimesin voimin pitää järkeni tuolla, vaikka ei todellakaan ole helppoa. Tavallisesti olen kärsivällinen ja sinnikäs ihminen, ja työtilanteissa tosi joustava ja suvaitseva, mutta nyt ei ole hommaa tehty liian helpoksi. Hanskat meinas lentää tänään naulaan monta kertaa ja olin jo ihan valmis kävelemään ovesta ulos ja toteamaan ettei tästä tule mitään, ei ainakaan tänään tai ennen paria puhelua.

Mä kuitenkin selvisin ja aion selvitä tästä viikosta kunnialla. Ja viidestä tän jälkeisestäkin viikosta.





Alkuperäisenä suunnitelmana mulla oli illalle koulutyöt ja lenkki, mutta ne vaihtuikin kahden tunnin päikkäreihin. Jos mun pää ei ole huomiseen iltaan mennessä räjähtänyt, voisin panostaa koulutöihin ja koittaa ehtiä lenkillekin.



Tää oli supertylsä postaus laadukkaalla kännykkäkuvalla, mutta ajattelin ilmoittaa olevani toistaiseksi hengissä!

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

i can't wait for the night to be like last night

V: Lauantaina vietettiin sitten mun synttäreitä. Pidettiin naamiaishengessä ja kaikki pukeutui - hauskaa oli! Oikeastaan mulla ei hirveästi ole sanottavaa, oli tosi mukava ja hauska ilta ja kiitokset kaikille mukana olleille. :-)





























  







Alunperin oli tarkoitus laittaa enemmänkin kuvia, mutta en jaksa pyytää jokaiselta erikseen lupaa ja ehkä tää riittäköön. Meillä oli kyllä hauskaa.


Tänään mulla alkoi viimeinen työharjoittelu ja rämmin sinne tuolla.... lumessa. Silmät ristissä on tosi hauskaa kävellä pasilassa, kun kaikki lumi lentää päin naamaa ja porukka ajaa sua päin pyörällä.<3 Kaiken lisäksi tää päivä oli tosi tylsä enkä saanut tehtyä mitään. Toka päivä parempi, eh?
Tulin kiukkuisena kotiin ja lysähdin sohvalle katsoakseni Tv. No toteanpa sitten, että ketun Elisa. Meiltä on ollut aamulla netti poikki ja nyt telkkarista on kadonnut kaikki kanavat - lukuun ottamatta elisan infokanavaa - eli se siitä suunnitelmasta. Eikä ne kanavat löydy vaikka millä tavalla hakee ja johtoja kiskoo ja laittaa paikalleen. Murrrr.