Kuvista kiitos weheartit.com |
sunnuntai 27. marraskuuta 2011
epäpikkujoulut
V: Täähän oli tämä viikonloppu, kun pikkujouluja vietellään siellä ja täällä. Oli meilläkin semmosta suunnitelmaa, mutta mönkäänhän se meni kuten monet suunnitelmat yleensä.. :-D Suunnitelmat vaihtui siihen, että suuntasin Saloon. Tiivistettynä viikonloppu oli hyvää seuraa, naurua, monsterit oy, monopoly, korttipelejä, pipareita, paljon unta ja paljon paljon muuta. Tällä kertaa meidän piparitaikina onnistui jo hiukan paremmin ja pipareista tuli herkullisia!
Huomenna alkaa kaksi viimeistä viikkoa päiväkodilla ja torstain arviointia odotellessa, hui! Katsellaan, onnistuisiko pikkujoulut ensi viikonloppuna.
torstai 17. marraskuuta 2011
pikku peikko takkutukka
V: Mun pelolla odottama retki meni kun menikin ihan hyvin! :-) Vielä kun saisin vähän puhtia tohon komentamiseen, kun meinaa mennä överiksi niin hyvä tulee. Silti stressaan vielä jumppahetkeä..
Eilen kävin lainaamassa kirjastosta Yrmy ja Ärmätti kirjan seka kaksi Röllin tupla CD:tä. Nyt on sitten kuunneltu urakalla rölliä ja lueskeltu peikkokirjaa. :-D
Tänään kävin töiden jälkeen miettimässä Anttilassa pääni puhki, että mikä sitä olisikaan sopiva hiusväri. Edellinen oli ihan liianliian tumma, joten päädyin ottamaan useamman sävyn vaaleamman värin, näistä kun kuitenkin ajan kanssa on väri haalistunu kivasti niin ei haittaa. Olin viime kerralla muuten kuitenkin tosi tyytyväinen Loreal Parisin Sublimemousse väriin, että päädyin samaan.
Lopputulos on mun mielestä tosi kiva, vaikka osa ei varmaan eroa huomaakaan.. :-D Mua itteä kuitenkin helpottaa, ettei juurikasvu loista ja muutenkin oli tosi epätasainen väri ennen.
Mua hirvittää, miten nopeesti aika oikeesti kuluu! Ihan vasta syksy alkoi, oli vielä kohtuu valoisaa ja lämmintä.. :-( Nyt pitää hiihdellä paksussa takissa ja päivänvaloa tulee nähtyä vaan aamu-ulkoilun aikana päiväkodilla, ja jos koulussa istuisi niin tuskin lainkaan ellei välkällä! Hrrh. Toisaalta, tulee sit äkkiä kevät, eikös! ;-)
Lähden kuitenkin huomenna viikonloppua viettämään Saloon, palaillaan sunnuntaina tai alkuviikosta. Pitäkää hauska viikonloppu!
Eilen kävin lainaamassa kirjastosta Yrmy ja Ärmätti kirjan seka kaksi Röllin tupla CD:tä. Nyt on sitten kuunneltu urakalla rölliä ja lueskeltu peikkokirjaa. :-D
Tänään kävin töiden jälkeen miettimässä Anttilassa pääni puhki, että mikä sitä olisikaan sopiva hiusväri. Edellinen oli ihan liianliian tumma, joten päädyin ottamaan useamman sävyn vaaleamman värin, näistä kun kuitenkin ajan kanssa on väri haalistunu kivasti niin ei haittaa. Olin viime kerralla muuten kuitenkin tosi tyytyväinen Loreal Parisin Sublimemousse väriin, että päädyin samaan.
Lopputulos on mun mielestä tosi kiva, vaikka osa ei varmaan eroa huomaakaan.. :-D Mua itteä kuitenkin helpottaa, ettei juurikasvu loista ja muutenkin oli tosi epätasainen väri ennen.
Mua hirvittää, miten nopeesti aika oikeesti kuluu! Ihan vasta syksy alkoi, oli vielä kohtuu valoisaa ja lämmintä.. :-( Nyt pitää hiihdellä paksussa takissa ja päivänvaloa tulee nähtyä vaan aamu-ulkoilun aikana päiväkodilla, ja jos koulussa istuisi niin tuskin lainkaan ellei välkällä! Hrrh. Toisaalta, tulee sit äkkiä kevät, eikös! ;-)
Lähden kuitenkin huomenna viikonloppua viettämään Saloon, palaillaan sunnuntaina tai alkuviikosta. Pitäkää hauska viikonloppu!
maanantai 14. marraskuuta 2011
sairas lapsi
V: Tää on oikeesti ihan mahdotonta, kuinka voin taas olla kipeenä! :-( Tosin Virossa tuli käveltyä 13tuntia ja enemmänkin märissä kengissä ja sukissa, joten onkos se ihme jos jo entuudestaan vuotava nenä ja karhea kurkku siitä ärsyyntyi.. Tänään oon kuumeillut ja jippii, mahdollisimman huonoon aikaan. Vielä päälle maitoallergian tuottamat oireet syötyä sitä typerää pastaa niin olo on mukava. <3
Tän sairauden lisäksi mua stressittää, että mitä jos torstaina on lunta! Tosi kiva mennä lasten kanssa retkelle etsimään askartelutarvikkeita, jos maa on lumessa ja ne saa kaivella niitä sieltä.. Toivottakaa mulle onnea, että torstai on terve ja lumeton päivä!
Ja oon ihan tylsistyny, joten jooko jooko, viihdyttäkää mua formspring? :-( Oon rehellinen hihi!
Tän sairauden lisäksi mua stressittää, että mitä jos torstaina on lunta! Tosi kiva mennä lasten kanssa retkelle etsimään askartelutarvikkeita, jos maa on lumessa ja ne saa kaivella niitä sieltä.. Toivottakaa mulle onnea, että torstai on terve ja lumeton päivä!
Ja oon ihan tylsistyny, joten jooko jooko, viihdyttäkää mua formspring? :-( Oon rehellinen hihi!
sunnuntai 13. marraskuuta 2011
apua, hiukset
V: Tein kammottavan huomion, kun kattelin noita Virossa otettuja kuvia, ja oon mä sen huomion peilinkin edessä tehnyt. Mun hiukset on järkyttävän näköiset! Niistä on tummanruskea väri kadonnut ihan täysin, mikä osittain on kyllä hyvä juttu, sillä se oli ihan liian tumma mun makuun. Mut mun hiukset näyttää juuren lähettyviltä lähinnä harmaalta ja latvat vaaleilta/keltaisilta?? Eikä toi kaikki harmaan näköinen ole mitään juurikasvua.
Mulle iskee paniikki, näissä ei pysy enää väri ja joka värin jälkeen lopputulos on tämä. Pakko silti on suunnata huomenissa heti ostamaan hiusväriä ja läntätä se päähän mahdollisimman nopeasti!
Hiusten mallistakaan en nyt tykkää, yäk yäk. Innostuinkin penkomaan, millasia erilaisia hiuksia mulla on ollut ja kyllähän noita on tullut oltua vaikka mimmosta. Huvikseni pistän tähänkin nyt muutamat, koitin johonkin aikajärjestykseen pistää! :-)
2009
2010
2011
Kommentoikaa ihmeissä jotain! :-)
Minä lähden jatkamaan tätä sairastelemistä, heippa.
tallinna
V: Eilen heräiltiin erittäin pirteinä ennen kuutta lähtemään Tallinnaan - ei. Päästiin kuitenkin ajoissa liikkeelle ja ehdittiin laivaankin mainiosti. Tallinnassa oli ikävän harmaa ja sateinen sää, mutta sentään ei ollut kylmä.
Erika huolehti kamerasta, minä tein ostoksia ja Ella ja Eetu pitivät hauskaa.
Lähdettiin Erikan kanssa kuluttamaan kaksituntista Viru keskukseen, kun odoteltiin Ellan ja Eetun laivan saapumista.
Lopulta Ella ja Eetu tuli ja päätettiin sitten ottaa suunta kohti vanhaa Tallinnaa.
Rupesi sitä sitten hiukomaan, joten suunnattiin Vapianoon. Hinnathan siellä on ihan eri luokkaa kun Suomessa. Etukäteen Ella oli tiedustellut Vapianosta pesto pastan maidottomuudesta, piti olla maidoton. Se oli kuitenkin kaikkea muuta ja sain sitten kokea seuraukset. Mutta hyvää se oli. Ei tullut otettua kuvaa kuin minun annoksesta.
Masut täynnä hyvää ruokaa lähdettiin sitten vielä kauppoja tyhjentämään. Ja kyllä meillä sitten olikin lopulta raahattavaa niin paljon, että vääntyi selät ja kädet yhdeltä jos toiseltakin.. :-D
Istuskeltiin vielä pari tuntia satamassa illalla, kun alkoi kaupat mennä kiinni ja kaikki oli niin poikki kantamusten raahailemisesta ympäri Tallinnaa. Satamasta vielä viimeiset ostokset ja matka kohti Suomea! Tax Freesta viimehetken tuliaisia ja matka oli paketissa.
Reissu oli hauska, mutta kyllä sitä sitten Erikan kanssa kummatkin simahdettiin oitis, kun hieman ennen yhtä vihdoin oltiin meillä. Kiitokset!
Erika huolehti kamerasta, minä tein ostoksia ja Ella ja Eetu pitivät hauskaa.
Lähdettiin Erikan kanssa kuluttamaan kaksituntista Viru keskukseen, kun odoteltiin Ellan ja Eetun laivan saapumista.
Täytyihän sitä vähän naureskella viron kielelle! |
Lopulta Ella ja Eetu tuli ja päätettiin sitten ottaa suunta kohti vanhaa Tallinnaa.
Laulavia hinduja! |
Rupesi sitä sitten hiukomaan, joten suunnattiin Vapianoon. Hinnathan siellä on ihan eri luokkaa kun Suomessa. Etukäteen Ella oli tiedustellut Vapianosta pesto pastan maidottomuudesta, piti olla maidoton. Se oli kuitenkin kaikkea muuta ja sain sitten kokea seuraukset. Mutta hyvää se oli. Ei tullut otettua kuvaa kuin minun annoksesta.
Masut täynnä hyvää ruokaa lähdettiin sitten vielä kauppoja tyhjentämään. Ja kyllä meillä sitten olikin lopulta raahattavaa niin paljon, että vääntyi selät ja kädet yhdeltä jos toiseltakin.. :-D
Istuskeltiin vielä pari tuntia satamassa illalla, kun alkoi kaupat mennä kiinni ja kaikki oli niin poikki kantamusten raahailemisesta ympäri Tallinnaa. Satamasta vielä viimeiset ostokset ja matka kohti Suomea! Tax Freesta viimehetken tuliaisia ja matka oli paketissa.
Reissu oli hauska, mutta kyllä sitä sitten Erikan kanssa kummatkin simahdettiin oitis, kun hieman ennen yhtä vihdoin oltiin meillä. Kiitokset!
perjantai 11. marraskuuta 2011
homma hanskassa ja hanska visusti hukassa
V: Vihdoin jälleen perjantai! Päiväkodillakin kyllä huomasi, että on perjantai. Vähemmän lapsia ja rauhallisempaa, viihdyin jopa pihalla tosi hyvin, kun leivottiin pienten puolelta olevien lasten kanssa hiekkalinnoja ja vaikka mitä tunnin. :-D
Töiden jälkeen oli tarkoitus mennä kirjastoon lainailemaan peikkokirjoja ja etsimään rölli-CD:tä, mutta laiskuus iski kun tuli bussi, jolla pääsen nopsaan suoraan kotiin, eikä stadin kautta tarvinnut lähteä matkustelemaan. Tyydyin varaamaan kaksi rölliä ja Yrmy ja Ärmätti nimisen kirjan, alkuviikosta pääsee niitä sit ihmettelemään.
Mun opinnäytetyösuunnitelma kelpasi kuulemma hyvin, ja sitä pitäisi sitten ens viikolla lähteä toteuttamaan, huih!
Anteeksi suloinen käsiala, kirjotin ja piirsin nopsaan ja tässä näkee tuloksen.. :-D!
Tänään oli tarkoitus mennä Erikalle yöksi, mutta se suunnitelma meni mönkään. :-( Oon hukannu mun passin ja etsiskelin sitä tunnin verran tuloksetta. Kyllä siinä ajassa pääsi monta kirosanaa ja kiukkuharmistus kyyneltä. Ihan varmasti se on ollut yöpöydän laatikossa ja nyt sitä ei löydy muka mistään. Onneksi kyseessä on Viro eikä mikään sen kaukaisempi, minne passia vaadittaisiin eikä ajokortti kelpaisi.
Huomenna sitten koko päiväksi Viroon.
Lopuksi Nuppu suostui esittelemään teille söpöä rapsuttelu-ilmettänsä. Tuolta ja vielä suloisemmalta se näyttää, kun rapsuttelee.. :-D Tästä sitä ei huomaa, mutta korvat sojottaa vaakatasossa kummatkin eri suuntaan ja irvistys on muikea. Voi meidän Nuppua.
Hauskaa viikonloppua!
Töiden jälkeen oli tarkoitus mennä kirjastoon lainailemaan peikkokirjoja ja etsimään rölli-CD:tä, mutta laiskuus iski kun tuli bussi, jolla pääsen nopsaan suoraan kotiin, eikä stadin kautta tarvinnut lähteä matkustelemaan. Tyydyin varaamaan kaksi rölliä ja Yrmy ja Ärmätti nimisen kirjan, alkuviikosta pääsee niitä sit ihmettelemään.
Mun opinnäytetyösuunnitelma kelpasi kuulemma hyvin, ja sitä pitäisi sitten ens viikolla lähteä toteuttamaan, huih!
Tänään oli tarkoitus mennä Erikalle yöksi, mutta se suunnitelma meni mönkään. :-( Oon hukannu mun passin ja etsiskelin sitä tunnin verran tuloksetta. Kyllä siinä ajassa pääsi monta kirosanaa ja kiukkuharmistus kyyneltä. Ihan varmasti se on ollut yöpöydän laatikossa ja nyt sitä ei löydy muka mistään. Onneksi kyseessä on Viro eikä mikään sen kaukaisempi, minne passia vaadittaisiin eikä ajokortti kelpaisi.
Huomenna sitten koko päiväksi Viroon.
Lopuksi Nuppu suostui esittelemään teille söpöä rapsuttelu-ilmettänsä. Tuolta ja vielä suloisemmalta se näyttää, kun rapsuttelee.. :-D Tästä sitä ei huomaa, mutta korvat sojottaa vaakatasossa kummatkin eri suuntaan ja irvistys on muikea. Voi meidän Nuppua.
Hauskaa viikonloppua!
tiistai 8. marraskuuta 2011
koska avautuminen
V: Mä voin suoraan sanoa, että tää postaus tulee sisältämään paljon tekstiä! Eikä tarkotus ole nyt vaan angstailla, vaan ihan muutenkin kertoilla juttuja. Ehkä näistäkin saa pienen käsityksen hippusen musta..
1. Rakastan erilaisia villajuttuja! Villasukat on mulle oikea rakkaus ja kesän ainoita isoja miinuksia onkin se, ettei sillon ole villasukka-aika. Mulla on syksyllä, talvella ja keväällä joka päivä villasukat jalassa ja mulla on niitä oikeasti kasoittain! Toiset naiset tykkää laukuista ja kengistä, mä tykkään villasukista. <3
Toinen on, et rakastan kaikkia isoja villapaitoja ja erilaisia neuleita! Samaan mainitsen kaikki söpöt ylikivat mekot ja myönnän jälleen, että en viihdy hoisuissa lainkaan. Hypin aina mekoissa ja pitkissä paidoissa enkä edes omista kun yhdet kunnolliset housut - ostettu vuosia vuosia sitten.
2. Vihaan joulua. Vihaan kaikkea erityisesti siihen liittyvää, paitsi glögiä ja pipareita. Tykkään kyllä viettää aikaa läheisten ihmisten kanssa ja onhan se lomakin todella kiva plussa siinä, mutta silti joulu on mun vihalistalla kärkipaikoilla. Tuun olemaan töissä se, joka on joulun alla ja heti sen jälkeen töissä. Mun jouluihin liittyy tosi inhottavia muistoja, ahdistusta ym. tosi kivaa, joten mulle siitä ei ole muodostunut mitään iloista juhlaa. Aina peläten odottelen loka-marras-joulukuun joulun tuloa ja hihkun riemusta sen mentyä ohi.
3. Mun ihan suurimpiin pelkoihin kuuluu yksin jääminen ja yksinäisyys. Oon oikeastaan aina ollut tosi yksinäinen. Ja tähän väliin joku tulee sanomaan, että no onhan mulla ystäviä. On, mutta se ei tarkota etteikö vois olla yskinäinen. Läheisiä ystäviä mulla ei ole montaakaan. Kasvaminen ja välimatkat on hiertäny myös monia ystävyyssuhteita viime vuosien aikana. Kärsin vuosi sitten jatkuvista painajaisista, jotka koski juuri läheisten menettämistä - ne oli unia läheisten kuolemasta ja näin niitä siis noin kuutena tai jopa seitsemänä yönä viikossa.
Yhtenä osana tähänkin nään mun hirveen ujouden. En mä tuttujen ihmisten kanssa ole mikään hissukka tuppisuu, mut vähän vähemmän tuttujen kanssa mun on tosi vaikee saada suuni auki, vaikka päässä pulppuaa sanottavaa vaikka muille jakaa. Enkä tee sitä todellakaan tahallani, niin mieluusti vaan höpöttelisin. Kai mua pelottaa, että mulle nauretaan ja pidettäisiin nolona - käänteistä.
5. Oon tosi epävarma ulkonäöstäni ja erityisesti painostani. Tää on ollu mulle arka asia jo ihan hirveen kauan. En ole ollut valtaosaan sulautuva lapsi/nuori vaan erottunut joukosta ja joutunut kiusatuksikin siitä. Koen usein muiden kehut jonkinlaiseksi velvollisuudeksi ja niitä on tosi vaikea ottaa tosissaan. Koska olen epävarma myös vartalostani, yritän peitellä hirveästi kaikkea pukeutumalla isoihin paitoihin/mekkoihin. Rannalla loikoilut tai mitkään muutkaan vähissä vaatteissa hengailut on mulle totista pakkopullaa enkä voisi kuvitellakaan mitään kavereiden keskeistä saunailtaa.
Mulla on muutenkin todella todella huono itsetunto ja se saa kolhuja kohtalaisen helposti. Sitä on kuitenkin lyttäilty vuosien ja vuosien ajan lähes päivittäin, joten hidasta sen paraneminen on, vaikka nyt ei niin usein enää kolhuja saakaan.
6. Mulla on hirmuinen hinku muuttaa omaan kotiin. Sormet syyhyilee päästä järjestelemään ja sisustamaan. Kaipaan jo omaa rauhaa ja itsenäisyyttä. Katselen vähän väliä erilaisia vuokra-asuntoja ja revin hiuksia päästäni pääkaupunkiseudun asuntojen hinnoista. Siksi oon miettiny, että ehkä sitä muuttaisi pääkaupunkiseudun ulkopuolelle (mutta ei todellakaan minnekään kauas siitä!). Muutenkin, täällä on vähän turhan paljon ihmisiä mun makuun - vihaanhan isoja ihmismassoja ja liikaa vilskettä.
Oon kuitenkin tullut siihen tulokseen, että en opiskelun aikana vielä pysty/jaksa muuttaa, en saa tehtyä tarpeeksi töitä enkä halua kituuttaa jollain tuilla. Syksyllä olisi kuitenkin tarkotus muuttaa.
1. Rakastan erilaisia villajuttuja! Villasukat on mulle oikea rakkaus ja kesän ainoita isoja miinuksia onkin se, ettei sillon ole villasukka-aika. Mulla on syksyllä, talvella ja keväällä joka päivä villasukat jalassa ja mulla on niitä oikeasti kasoittain! Toiset naiset tykkää laukuista ja kengistä, mä tykkään villasukista. <3
Toinen on, et rakastan kaikkia isoja villapaitoja ja erilaisia neuleita! Samaan mainitsen kaikki söpöt ylikivat mekot ja myönnän jälleen, että en viihdy hoisuissa lainkaan. Hypin aina mekoissa ja pitkissä paidoissa enkä edes omista kun yhdet kunnolliset housut - ostettu vuosia vuosia sitten.
2. Vihaan joulua. Vihaan kaikkea erityisesti siihen liittyvää, paitsi glögiä ja pipareita. Tykkään kyllä viettää aikaa läheisten ihmisten kanssa ja onhan se lomakin todella kiva plussa siinä, mutta silti joulu on mun vihalistalla kärkipaikoilla. Tuun olemaan töissä se, joka on joulun alla ja heti sen jälkeen töissä. Mun jouluihin liittyy tosi inhottavia muistoja, ahdistusta ym. tosi kivaa, joten mulle siitä ei ole muodostunut mitään iloista juhlaa. Aina peläten odottelen loka-marras-joulukuun joulun tuloa ja hihkun riemusta sen mentyä ohi.
3. Mun ihan suurimpiin pelkoihin kuuluu yksin jääminen ja yksinäisyys. Oon oikeastaan aina ollut tosi yksinäinen. Ja tähän väliin joku tulee sanomaan, että no onhan mulla ystäviä. On, mutta se ei tarkota etteikö vois olla yskinäinen. Läheisiä ystäviä mulla ei ole montaakaan. Kasvaminen ja välimatkat on hiertäny myös monia ystävyyssuhteita viime vuosien aikana. Kärsin vuosi sitten jatkuvista painajaisista, jotka koski juuri läheisten menettämistä - ne oli unia läheisten kuolemasta ja näin niitä siis noin kuutena tai jopa seitsemänä yönä viikossa.
Yhtenä osana tähänkin nään mun hirveen ujouden. En mä tuttujen ihmisten kanssa ole mikään hissukka tuppisuu, mut vähän vähemmän tuttujen kanssa mun on tosi vaikee saada suuni auki, vaikka päässä pulppuaa sanottavaa vaikka muille jakaa. Enkä tee sitä todellakaan tahallani, niin mieluusti vaan höpöttelisin. Kai mua pelottaa, että mulle nauretaan ja pidettäisiin nolona - käänteistä.
4. Mulla on tosi huono kielipää! Oon todella todella huono kielissä. Monia ihan ärsyttää, kun en mä ymmärrä jotain englannin kiemuroita, jotka monille on ihan selvääkin selvempää. Ja varmasti sillä on osuutta asiaan, että mun A1 kieli on saksa ja se alkoi mulla ekalla luokalla, englanti alkoi vasta neljännellä. Pitkään osasin saksaa paljon paljon enemmän kun englantia, ja osaan varmaan edelleen, tarttis vaan pikkuisen virkistystä se. Saksaa kuitenkin niin harvoin tarvitsee/pystyy käyttää. Musta ois kyllä tosi kiva ollu mennä vaikka kielimatkalle, vaihtariksi tai vaikka miksi, mutta tällä kielipäällä selviän vaan tän maan rajojen sisäpuolella. Onhan se surullista.
5. Oon tosi epävarma ulkonäöstäni ja erityisesti painostani. Tää on ollu mulle arka asia jo ihan hirveen kauan. En ole ollut valtaosaan sulautuva lapsi/nuori vaan erottunut joukosta ja joutunut kiusatuksikin siitä. Koen usein muiden kehut jonkinlaiseksi velvollisuudeksi ja niitä on tosi vaikea ottaa tosissaan. Koska olen epävarma myös vartalostani, yritän peitellä hirveästi kaikkea pukeutumalla isoihin paitoihin/mekkoihin. Rannalla loikoilut tai mitkään muutkaan vähissä vaatteissa hengailut on mulle totista pakkopullaa enkä voisi kuvitellakaan mitään kavereiden keskeistä saunailtaa.
Mulla on muutenkin todella todella huono itsetunto ja se saa kolhuja kohtalaisen helposti. Sitä on kuitenkin lyttäilty vuosien ja vuosien ajan lähes päivittäin, joten hidasta sen paraneminen on, vaikka nyt ei niin usein enää kolhuja saakaan.
6. Mulla on hirmuinen hinku muuttaa omaan kotiin. Sormet syyhyilee päästä järjestelemään ja sisustamaan. Kaipaan jo omaa rauhaa ja itsenäisyyttä. Katselen vähän väliä erilaisia vuokra-asuntoja ja revin hiuksia päästäni pääkaupunkiseudun asuntojen hinnoista. Siksi oon miettiny, että ehkä sitä muuttaisi pääkaupunkiseudun ulkopuolelle (mutta ei todellakaan minnekään kauas siitä!). Muutenkin, täällä on vähän turhan paljon ihmisiä mun makuun - vihaanhan isoja ihmismassoja ja liikaa vilskettä.
Oon kuitenkin tullut siihen tulokseen, että en opiskelun aikana vielä pysty/jaksa muuttaa, en saa tehtyä tarpeeksi töitä enkä halua kituuttaa jollain tuilla. Syksyllä olisi kuitenkin tarkotus muuttaa.
7. Ystävät, läheiset ja perhe on mulle todella tärkeitä. Oon onnekas, että mulla on sellainen äiti ja suku, mitä mulla on. Tähän mä en laske erästä nimeltä mainitsematonta henkilöä. Vaikeina aikoina toista tuetaan ja kyllä sitä saa piristäviä ja tukevia viestejä heti, kun on vaikeeta. Tottakai välillä harmittaa, kun mikään ei tunnu pysyvän sukulaisiltakaan salassa, mutta lopulta kun ajattelee niin välittämistähän se vain on, ja välitänhän minäkin niistä.
Ystävistä jo mainitsin sen verran, että ei mulla niitä kovinkaan montaa ole. Mutta silti ne jotka mulla on, on mulle todella rakkaita enkä vaihtaisi pois millään. Mulla on ihana paras ystävä ja poikaystävä, joista molemmista oon tosi iloinen ja onnellinen. <3
8. Oon kova haaveilemaan, mutta lyttään kaikki haaveeni sen saman tien. Mulla saattaa mennä kokonaisia päiviä jossain haavemaailmassa, kuvittelen ja mietin kaikenlaista. Haaveilen ja mietin tulevaisuutta, sillon oon tosi onnellinen. Haaveiluvaiheen jälkeen mulla tulee kuitenkin aina todelliseen maailmaan paluu ja se tulee kyllä rymistellen. Mun on oikeastaan vaikea uskoa hyvään tulevaisuuteen tai muutenkaan hyviin asioihin, oon varma että ne menee mönkään kuitenkin jollain tapaa. En tykkää tästä piirteestä itsessäni, mutta sellanen mä olen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)